Murtuva metodin esitys

Yksi tenttiaineiston teema on murtumia. Se koostuu kolmesta aineistosta. Luin niistä ensimmäisenä Juri Joensuun ja Harry Salmenniemen Metodin esitys. Huomaan, että myös murtumia on teemana minulle jotenkin vaikea. Käytän tietoisesti sanaa ”jotenkin”. Ymmärrän tietysti, mitä murtumia tarkoittaa: Jotain hajoaa, menee rikki, menee palasiksi, säröilee. Pohdin sitä, miten tämä liittyy kirjoittamiseen: Mikä murtuu? Menenkö itse rikki? Meneekö tekstini rikki? 

Olen tänä vuonna jonkin verran "leikkinyt" tekoälyllä, koska opettamallani tulevaisuudentutkimuksen kurssilla on teemana tekoäly. Olen tehnyt tai yrittänyt tehdä kuvia tekoälyn avulla. Hyvin usein kuvissa on jotain pielessä. (Tekoälyllä on vielä vaikeuksia esim. kuvata ihmisen sormia, niiden määrää tai asentoa luontevasti.) Pyysin tätä tekstiä varten tekoälyn tekemään kuvan aiheella fiktion kirjoittaja ja murtumia. Tällä kertaa tekoälyn kuvitus ilmentää hyvin ontuvia ajatuksiani murtumista liittyen kirjoittamiseen. 

Tekoälyn luoma kuva kirjottajasta ja murtumista

Tiivistelmä tekstistä

Joensuu ja Salmenniemi esittelevät tekstissä erilaisia tapoja, joilla muuntaa jo julkaistuja tekstejä (tarinoita, runoja,…) uusiksi teksteiksi. Käsittelyssä ovat:

• antonyyminen käännös tarkoittaa vastakohtiin perustuvaa käännöstä, jossa esimerkiksi kaikki sanat käännetään vastakohdikseen;
• määritelmäperustainen kirjoittaminen tarkoittaa, että runossa jokainen sana (pl. konjunktiot ja olla-verbi) vaihdetaan sanakirjan määritelmään;
• S+7 :ssa substantiivit vaihdetaan sanakirjassa 7. seuraavaan sanaan;
• haikusaatiossa uusi runo luodaan jättämällä vain säkeiden loput; 
• khimarassa vaihdetaan alkuperäisen tekstin verbit, substantiivit ja adjektiivit toisten tekstien vastaaviin. Joensuun ja Salmenniemen tekstissä oli esimerkkitekstit novelleista, joissa oli jätetty alkuperäinen tekstin rakenne (kysymyslauseet, vuoropuhelut ja kappalejaot), mutta kerrottu kuitenkin uusi tarina;
• Mathewsin algoritmin mukaisesti ensin alkuperäisen tekstin sanat koodataan (eka rivi A1-4, toka rivi B1-4, kolmas rivi C1-4, neljäs rivi D1-4) ja uusi runo saadaan siirtämällä nämä uuteen järjestykseen (A-rivi pysyy ennallaan, toinen rivi: B2, B3, B4, B1, jne.).

Ahaa-elämykset kirjoittamiseen:

Ekalla lukukerralla en tajunnut, mistä on kyse. Luin välissä Kristian Blombergin Avoimen runon kauhu – editointi kirjoittajataitona, jossa oli erilaisia tekstin editointiharjoituksia ja viite myös Joensuun ja Salmenniemen tekstiin. Tästä tuli tietynlainen ahaaelämäys ja kuvittelen tajunneeni, mistä on Metodin esitys -tekstissä oli kyse. 

Esitellyt menetelmät voivat toimia luova kirjoittamisen tukena. Tästä itse asiassa myös Joensuu ja Salmenniemi puhuvatkin. Osan menetelmien kohdalla he sanovat suoraan, että menetelmä tuottaa sangen kaavamaista tekstiä, jonka yllättävyys tai oivaltavuus kuluu loppuun varsin nopeasti. Toisaalta taas heidän esittelemillään tavoilla (erityisesti määritelmäperustaisella kirjoittamisella) on mahdollista luoda paljonkin tekstimassaa, jossa voi olla myös hyviä pätkiä hyödynnettäväksi omassa tarinassa. Pitääkin siis tallettaa tämä muistiin luovan kirjoittamisen avuksi ja/tai valkoisen paperin kammon iskiessä. 

Lähteet

Blomberg, K. 2014. Avoimen runon kauhu. Kirjassa: Parkko, T. Runon vapaus. Syventävä opas runouden kirjoittamiseen ja lukemiseen. Avain. ss. 57–95 Linkki kirjan sivulle. 

Joensuu, J. & Salmenniemi, H. 2018. Metodin esitys. Kirjassa: Ikonen, T. (toim.) Menetelmällisen kirjallisuuden antologia. Mahdollisen Kirjallisuuden Seura. ss. 129–160. Linkki kirjan sivulle.