Feminismiä! - Virginia Woolf: Oma huone

Ensimmäinen lukemani kirja tenttimateriaalissa oli Virginia Woolfin (1990) Oma huone. Pidin kirjasta paljon. Ihan aina en innostu klassikoista. Usein klassikot ovat kyllä teknisesti hyvin kirjoitettuja, mutta minulle niistä vaan jää vähän blaah-olo. Tästä kirjasta pidin aidosti. Luin sen ensin kirjana. Luin sitä sängyssä ennen nukkumaanmenoa. Luin sitä koulun pukkarissa lapsen treenien aikana. Luin sitä myös kirjaston lehtilukusalissa. Täällä meinasin harhautua Haanpaan tavoin eri lehtien pariin… tai no, luin kyllä ekana päivän Hesarin. Lisäksi kuuntelin kirjan myös äänikirjana.

Kuva 1 Luen Woolfin Omaa huonetta kirjaston lehtilukusalissa

Mitä ajatuksia kirja minussa herätti? Paljonkin.

Kirjan pääviesti on naisille: Kirjoittaminen vaatii rahaa ("500 puntaa vuodessa") ja oma huoneen, jonka ovessa on lukko. Woolf käsittelee sangen vakuuttavasti syitä, miksi Britanniassa (ja varmasti myös muualla) naiset eivät kirjoittaneet (mitään) pari sataa vuotta sitten. ”Naisten työt” olivat jotain muuta, mistä syystä oli käytännössä mahdotonta keskittyä kirjoittamiseen. Vaikka kirja on noin sata vuotta vanha (se julkaistiin vuonna 1929) se on valitettavan ajankohtainen vieläkin. Pohdin aihetta taiteiden näkökulmasta ja lukemieni kirjojen kautta. 

Woolf käsittelee kirjassaan periaatteessa vain kirjallisuutta, mutta antaa esimerkkejä myös muista taiteista. Mikä onkaan tilanne sata vuotta Woolfin kirjan jälkeen? Googlettelin aihetta taiteiden näkökulmasta. Musiikin puolella näyttäisi olevan vielä paljon tekemistä tasa-arvotyössä. Esimerkiksi kapellimestarit ovat edelleen tyypillisesti miehiä. Esimerkiksi Ylen jutussa Näin suomalaiset kapellimestarit ovat valloittaneet maailman, kymmenen kapellimestarin joukossa on vain yksi nainen (Linkki Ylen juttuun). Lisäksi löysin juttuja, joissa noin kymmen vuotta sitten oli vielä ihan ”ok” sanoa, että nainen ei voi olla kapellimestari (Linkki Hesarin Naiskapellimestarit yllättyivät Jorma Panulan kommenteista juttuun ja Ylen "Naisen aivot eivät kapellimestarin ammattiin sovi" – naisia syrjitään edelleen klassisen musiikin areenoilla juttuun). 

Naiset historiassa ja nykypäivänä 

Olen viime vuosina lukenut kolme kirjaa, jotka liittyvät naisten (historialliseen) rooliin. Ensimmäinen näistä on Caroline Criado Perezin Näkymättömät naiset. Criado Perez kuvaa tässä kirjassa sitä, miten edelleen maailma suunnitellaan miesten ehdoilla ja miesten mitoilla. Esimerkiksi autojen turvallisuus mitoitetaan keskivertomiehen mittojen mukaan, jolloin autot eivät ole yhtä turvallisia kehoiltaan eri mallisille naisille. Monet lääkkeet edelleen testataan nuorilla, terveillä miehillä, jolloin ne eivät välttämättä toimi toivotulla tavalla naisilla. 

Maria Pettersson on kirjoittanut kaksi kirjaa historian jännistä naisista. Ensimmäinen kuvasi maailman jänniä naisia ja jälkimmäinen Suomen jänniä naisia. (Maria Petterssonia on sittemmin syytetty plagioinnista kirjassa Suomen jännät naiset. Linkki blogitekstiin aiheesta.)

"Suomen jännät naiset" Pettersson aloittaa kertomalla, että historiassa kiinnostavana pidettiin valtioita, sotia ja suurmiehiä. Miesten tekoja (=omaisuutta ja työtä) myös kirjattiin muistiin samalla, kun naisten tekoja aktiivisesti unohdettiin. Kummassakin Petterssonin kirjassa korostuu ajatus, että naisia on ennen (ja kuten Pettersson kirjoittaa Historian jännissä naisissa yhä edelleen tietyissä paikoissa) estetty tai jopa kielletty käyttämästä lahjojaan, liittyivät lahjat sitten taiteeseen tai tieteeseen. Tiesitkö, että vielä 1900-luvun alkuun asti Suomessakin naisen piti hakea vapautta sukupuolestaan, jotta voisi opiskella yliopistossa? Toisaalta vielä tänä vuonna Acatiimi mainitsi lasikatot Fakta-osiossaan (kuva 2). 

Kuva 2 Ruutukaappaus Acatiimistä 2/2023, osiosta Fakta

Ahaa-elämykset kirjoittamiseen

• Kirjoittamisen näkökulmasta Woolfin kirjan sanoma pitää edelleen paikkaansa. Kirjoittamiseen tarvitsee oman tilan. On tila sitten oma työhuone tai -pöytä kotona tai vuokrattuna jossain muualla, pidän tätä ehdottomana vaatimuksena. Teen itse pääsääntöisesti töitä kotona ja minulla on siihen varsin hyvät tilat. Kauhulla katsoin kavereiden innovatiivisia kotityötilaratkaisuja koronan aikana. Yhdellä rauhallinen palaveripaikka oli sauna. 

• Woolfin toinen vaatimus oli raha. Mielestäni tämäkin (valitettavasti) pitää edelleen paikkaansa. Olen ymmärtänyt, että hyvin harva kirjailija pystyy Suomessa elättämään itsensä pelkästään kirjailijana. Monella onkin joku toinen työ tai sitten kirjailija tekee paljon erilaisia kirjallisia töitä. 

Viitteet

Acatiimi. 2/2023. Saatavilla https://acatiimi.fi/wp-content/uploads/2023/04/acatiimi.pdf Viitattu 16.12.2023

Criado Perez, C. Näkymättömät naiset. WSOY. Linkki kirjan sivulle. 

Pettersson, M. 2022. Suomen historian jännät naiset – Selvännäkijöitä, sotilaita, saarnaajia ja silmänkääntäjiä. Atena. Linkki kirjan sivulle. 

Pettersson, M. 2020. Historian jännät naiset: Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja. Ateena kustannus. Linkki kirjan sivulle. 

Woolf, V. 1990. Oma huone. Kirjayhtymä.